Olemme osa maailmankaikkeutta, alkuräjähdystä, mysteeriä. Mahtipontinen toteamus, mutta samalla niin arkipäiväisen totta. Jokaisella meistä on tarinamme, joka on uniikki, mutta silti yhteinen. Miten löytyy tuon tarinan kerrontaan polku, joka väistää hälyn ja löytää ihmisyyden (ehkä myös elämäntarkoituksen?) ytimen? Mm. tämän haasteen äärelle vieraani astuvat istuessaan hetkeksi penkkiin keskustelemaan elämän peruskysymyksistä.